Elämäni pahin vauvakuume iski pari viikkoa sitten. Tää pari viikkoa onkin ollut ihan tuskaa! Ihan fyysisestikin koko kroppani huutaa: Vauva! Vauva! Tahdon vauvan! Mahassa asti tuntuu tämä kaipuu. Yleensä se on ollut vain mielessä, mutta nyt se tuntuu ihan koko kropassa. Huh huh. Ja joka puolella on vauvoja, lapsia, isoja masuja... <3

Otin sitten todenteolla asian puheeksi mieheni kanssa ja kyselin ja tenttasin että mikä siinä vauvan hankinnassa pelottaa, että mikä meitä estää, kun kerta ollaan jo niin kauan oltu yhdessä ja on kummallekin erittäin selvää että tässä ollaan ja pysytään. Ja nyt kun sain ammatinkin. Aluksi en saanut vastauksia tai välillä sain jotain epämääräisiä, kakkavaipat, valvominen... Lopulta mies ei keksinytkään oikein syitä. Ja lopuksi taipui sanomaan "No tehdään sitten vauva!" Varmasti painostuksella oli tässä osansa ja joku lukija tästä varmaan suuttuu, mutta mieheni on aina ollut sellainen että pitää vähän vauhtia työntää ;) Muuten mistään ei tulisi mitään! :D