torstai, 27. lokakuu 2011
No nyt on kolme raskausvaivaa. En taida voida sanoa olevani enää elämäni kunnossa, kuten pystyin tähän viikkoon asti sanomaan.
1. Pakaran vihlonta, johtuu vissiin lantion löystymisestä
2. Yölliset suonenvedot, yritän saada hallintaan magnesiumilla
3. Käden puutuminen öisin
Näitä pitäis sit loppuun asti kestää plus mitä kaikkea lisää vielä tulee o.O
Noh, vauva on tärkein, kyllä sen takia vähän kestääkin, mutta kuinka paljon? o.O Kääks, kohta töihin tän vihlovan pakaran kanssa.
Elän suurinta unelmaani juuri nyt. Minusta on viimein tulossa äiti! Jollekin olen vasta nuori äidiksi, mutta minulle tämä taival kohti äitiyttä on ollut ikuisuus.
Minulla on aina ollut se suurin unelma. Oma perhe. Elämäni miehen löysin jo 15-vuotiaana ja siitä onkin jo 8 vuotta aikaa. Sen jälkeen olenkin odottanut vauvaa. Mies ei ole ollut nopeasti lämpenevää sorttia, mutta nyt tunnelin päässä näkyy valoa. Blogi kertoo kovasta vauvakuumeesta ja viimein myös raskaudesta!
Tästä meidän matkamme äidiksi ja isäksi alkakoon!
Kommentit