Olen syönyt mitä vain, suolaista ja makeaa. 
Ruokahalu on tosiaan pohjaton! Sitä on pakko yrittää rajoittaa, paljonkohan oliskaan tullut kiloja jos en välillä pakottaisi itseäni olemaan syömättä lisää herkkuja. Voisin vaan syödä ja syödä ja syödä vielä vähän lisää. Himoja on tullut ja mennyt raskauden aikana, esim: yosa, riisifrutit, ufokarkit, nakkikastike+perunamuussi, riisipuuro jne.

Kahvin tuoksukin on saanut minut voimaan pahoin. 
No eipä oo hirveesti vaikuttanut minuun. Ehkä joskus alkuraskaudesta tuoksui töissä ihanalle, vaikka en itse siis ole kahvinjuoja.

Voisin nukkua aamusta iltaan.
Voisin kyllä jos vaan nukahtaisin, uneen pääsy on mennyt vaikeaksi näin loppuvaiheilla. Liikaa ajatuksia päässä jotka eivät halua loppua kun pitäisi nukkua :D Alkuraskaudesta pari viikkoa olin ihan kuollut, nukutti ihan hirveästi. Sitten se meni ohi ja olin tosi pirteä pitkään, sitten joskus tulee vaan päiviä että nukun koko päivän, mutta yleensä kyllä jaksan mennä ja touhuta.

Suonenvetoa, närästystä ja turvotusta. Kaikkea on ollut. 
Suonenveto oli jossain keskivaiheilla tosi pahaa, ostin kaapin täyteen magnesiumporetabletteja, aina jos unohti ottaa iski suonenveto. Mutta nyt ne on olleet poissa jo monen monta viikkoa ja melkeen jäänyt tabletit syömättä. Eilen tuntui pitkästä aikaa jaloissa vähän sellainen suonenvetotunne ja menin heti ottamaan magnesiumin. Närästys on vaihdellut, ei oo kauhee ongelma ollut. Rennietä silloin kun se on ollut pahimmillaan, vauva on ollu alhaalla laskeutuneena jo niin kauan että ylävatsalla on ollu aika hyvin tilaa, ainoastaan potkut tulleet sinne, tosin nyt vauva on jo niin iso että ottaa kyllä ylhäältäkin tilansa. Turvotus on näistä ongelmista ollut pahin nyt helmikuun ja vähän jo tammikuussakin. Turvotusta löytyy ihan joka puolelta, aamulla silmistä, päivällä jaloista, lenkillä ja lenkin jälkeen sormista ja kasvoistakin olen kyllä erinäköinen, ärsyttävä vaiva!

Olen tuntenut itseni seksipommiksi.
Joo ja ei. Oon tykännyt uudesta mahastani kovasti! Ja tisseistä kans. Mut nyt alkaa jo olee nii paisunut ja kömpelö olo että ehkä ei enää nii seksikäs olo :D Nyt ois jo kiva nähdä masu tavallisena ja muutenki kattoo vähä et millanen tää kroppa on sitten raskauden jälkeen..

Paino on siirtynyt uusille kymmenluvuille.
On jo kahdesti! Lähtöpaino oli n. 57 ja nyt on 72. Eli onha sitä 15 kiloa tullut.

Hyvä äiti imettää pitkään.
Noh, ei se tee hyvää tai huonoa äitiä. Haluan kyllä itse imettää ja sen teenkin jos vaan onnistuu. Mutta aina ei voi imettää, eikä se tee kenestäkään huonoa äitiä.

Olen suunnitellut synnytykseni.
No eihän sitä voi suunnitella. Mutta olen yrittänyt ajatella synnyttäväni mahdollisimman vähällä kivunlievityksellä. Tietoihini on merkattu että ei esim. epiduraali, ellen sitä sitten itse jossain vaiheessa vaadi. Mutta mieluummin kaikki luonnolliset kivunlievitykset ensin ja esim. ilokaasu. Mutta katsotaan miten käy. Mahdollisimman hyvän muiston toivon saavani synnytyksestä. Haluan myös hokea synnytyksen aikana miksi siinä ollaan ja että se on positiivista kipua, että kestäisin sen paremmin. Olen lapsen isukkia pyytäny juuri sanomaan esim. "kohta saat vauvan syliisi ja kipu loppuu". Etten unohda kivun aikana miksi siinä ollaan ja että se ei ole vaarallista kipua vaan kipua joka kuuluu asiaan...